Poliisi muistuttaa; Pidä omat verkkopankkitunnuksesi ja mobiilivarmenteen tiedot omana tietonasi, älä luovuta niitä toisille. Pankissa olevia rahoja ei myöskään tule siirtää millekään väitetylle turvatilille. Ole myös varovainen ostaessasi tai myydessäsi jotain tavaraa tai ajoneuvoja eri nettialustoilta.
- Kesäkuun aikana on itäsuomalaisilta onnistuttu edelleen huijaamaan erilaisia rahasummia, kertoo rikoskomisario Juha Leinonen Itä-Suomen poliisista.
Leinonen tähdentää, että omia verkkopankkitunnuksia, mobiilivarmenteen tietoja tai luottokorttitietoja ei pidä antaa kenellekään puhelimessa, sähköpostilla, tekstiviestillä tai keskustelukanavissa. Poliisi, pankkien edustajat tai operaattorit eivät kysy asiakkailta pankkitunnuksia puhelimessa, sähköpostilla, tekstiviestillä tai keskustelualustoilla.
Leinosen kertoo, että liikkeellä on paljon erilaisia huijauksia, joissa uhrille lähetetään tekstiviesti tai sähköpostia. Viesteissä tai posteissa kerrotaan, että vastaanottajalle on tulossa veronpalautusta tai vastaanottajalla on maksamaton sakko tai saapuva postilähetys tai operaattori on vaihtamassa asiakkaan SIM-korttia. Liikkeellä on myös viestejä, joissa pyydetään päivittämään tietoja Kanta-järjestelmässä tai tekemään turvallisuuspäivityksiä tai asiakastietojen päivitystä pankille. Näissä viesteissä on mukana linkki, jonka kautta asiaa pyydetään hoitamaan.
Leinonen varoittaa, että myös mobiilivarmenteeseen liittyviä huijauksia on tullut ilmi. Näissä huijari lähettää uhrille viestin, jossa kerrotaan, että mobiilivarmenne vaatii toimenpiteitä. Siinä voidaan kertoa, että mobiilivarmenne on päivitettävä ja toimenpide pitää tehdä viestin mukana olevan linkin kautta. Näin huijarit saavat haltuunsa mobiilivarmenteen tunnusluvun. Rikolliset voivat käyttää mobiilivarmennetietoja viranomaistietojen tarkastelemiseen ja palveluiden tilaamiseen verkossa sekä lainojen hakemiseen. Tietoja voidaan hyödyntää myös uusissa huijauksissa.
- Näitä viestien mukana tulevia linkkejä ei pidä mennä avaamaan, vaan viestit pitää poistaa, Leinonen neuvoo.
Leinosen mukaan edelleen liikkeellä on myös huijauspuheluita, joissa tarkoitus on jollain tavoin säikäyttää uhria, että hänen pankissa olevat rahat ovat vaarassa tai hänen nimissään on haettu lainoja. Tämän jälkeen järkyttyneelle uhrille uskotellaan, että rahojen pelastaminen tai lainojen peruuttaminen edellyttää sitä, että uhri luovuttaa verkkopankkitunnukset pankkivirkailijana tai poliisina esiintyvälle soittajalle.
Myös erilaisilla sähköisillä kauppa-alustoilla tehdään jatkuvasti huijauksia muun muassa myymällä olemattomia tuotteita tai jopa ajoneuvoja. Kaupankäynnissä on syytä olla tarkkana ja mitään tavaraa tai tuotetta ei ole järkevää maksaa ennen kuin on saanut sen itselleen.
Tarkkana tulee olla myös silloin, kun olet myymässä itse jotain näillä kappa-alustoilla. Näissä tapauksissa iskee usein niin sanotut kuriirihuijarit, jotka ovat muka ostamassa myytävää tuotetta ja pyytävät viestissään varmistamaan myydyn tuotteen kuljetuksen. Eli viestissä on linkki, jonka kautta joudut syöttämään rikollisten alustalle pankki- tai luottokorttitietoja tai jopa kirjautumaan omin pankkitunnuksin.
Esimerkkejä kesäkuun aikana poliisin tietoon tulleista huijauksista
Kesäkuun 5. päivä kuopiolaiselle 50-luvulla syntyneelle miehelle soitettiin ja soittaja esiintyi Osuuspankin edustajana. Soittaja oli kertonut, että miehen pankkitilillä olevia rahoja oltiin siirtämässä Puolaan. Rahojen pelastamiseksi miehen oli pitänyt antaa verkkopankkitunnukset soittajalle, jonka jälkeen rikolliset olivat siirtäneet miehen tililtä noin 15 000 euroa ulkomaalaiselle pankkitilille. Mies oli miettinyt, että mistä soittaja oli tiennyt hänen olevan kyseisen pankin asiakas. Juttu on tutkinnassa törkeänä petoksena.
8.6. oli joensuulaiselle 40-luvulla syntyneelle naiselle tullut sähköpostiin viesti S-pankin nimissä. Viestissä oli pyydetty tekemään turvallisuuspäivitys. Viestissä oli linkki, jota kautta päivitys piti tehdä ja linkin takana avautui sivu, jonne piti kirjautua verkkopankkitunnuksilla ja syöttää muun muassa pankkikortin tietoja sekä muita tietoja. Naisen tililtä oli viety tässä yhteydessä 800 euroa. Tapausta tutkitaan petosrikoksena.
Samana päivänä pieksämäkeläinen 50-luvulla syntynyt mies oli saanut tekstiviestin S-pankin nimissä, jossa oli pyydetty tunnistautumaan viestin mukana olleen linkin kautta. Mies oli kirjautunut linkistä omilla verkkopankkitunnuksillaan ja sen myötä hänen luottotililtään oli tehty nostoja 2 000 euron edestä.
10.6. oli kuopiolaiselle 50-luvulla syntyneelle miehelle tullut tekstiviesti MobilePayn nimissä ja viestissä oli kehotettu vahvistamaan tietonsa, mikäli haluaa sälyttää MobilePayn käyttöoikeudet. Vahvistus piti tehdä viestissä olleen linkin kautta ja sen avattuaan piti kirjautua verkkopankkitunnuksella sekä nimetyllä avainlukulistan numerolla. Tässä yhteydessä miehen tililtä oli hävinnyt reilut 7 200 euroa. Juttu on tutkinnassa rikosnimikkeellä petos. Samalle miehelle oli myös soitettu pari päivää tapauksen jälkeen ja soittaja oli kertonut olevansa Osuuspankin sulkupalvelusta. Soittaja oli kertonut miehelle, että hänen pankkitilille oli yritetty murtautua Saksassa. Rahojen säästymiseksi olisi pitänyt siirtää rahat turvatilille, jonka soittaja oli antanut. Tähän huijaukseen mies ei enää mennyt vaan oli sulkenut puhelun.
Samana päivänä juukalainen 60-luvulla syntynyt nainen sai puhelun, jossa miesääni kertoi olevansa Osuuspankin edustaja. Mies oli kertonut, että naisen tilille yritetään murtautua ja tilillä olevat varat tulee siirtää turvatilille. Puhelun aikana nainen oli siirtänyt rikollisten tilille yhteensä yli 85 000 euroa. Asiaa tutkitaan törkeänä petoksena.
11.6. vastaavalla tavalla rikolliset saivat kuopiolaiselta 40-luvulla syntyneeltä naiselta liki 30 000 euroa. Juttu on tutkinnassa niin ikään törkeänä petoksena.
12.6. 40-luvulla syntynyt lieksalainen nainen sai puhelun, jossa Osuuspankin kybertuvallisuuspuolen henkilöksi esittäytyneeltä mieheltä. Mies oli saanut puhelun aikana tietoonsa naisen verkkopankkitunnukset, jonka jälkeen naisen tililtä oli siirretty noin 7 000 euroa rikollisten tilille ulkomaille. Poliisi tutkii tapausta petosrikoksena.
19.6. 70-luvulla syntyneelle leppävirtalaiselle naiselle tuli puhelu, jossa miesääni oli kertonut olevansa Osuuspankin turvapalveluista. Sujuvaa suomea puhunut mies kertonut, että naisen tililtä oltiin tekemässä luvattomia maksuja. Tästä hätääntyneenä nainen oli antanut soittajalle omat verkkopankkitunnuksensa ja sen jälkeen naisen pankkitilit oli tyhjennetty. Naisen tililtä oli siirretty rikollisten ulkomaiselle tilille lähes 8 000 euroa. Poliisi tutkii tapausta maksuvälinepetoksena.
24.6. 40-luvulla syntyneelle varkautelaiselle naiselle soitti niin ikään Osuuspankin nimissä esiintynyt mies. Mies kertoi, että naisen tililtä oli yritetty rikollisesti siirtää 1 400 euroa toiselle tilille ja nyt naisen tilillä olevat varat piti siirtää turvatilille. Nainen oli epäillyt soittajaa huijariksi, mutta mies oli lopulta saanut vakuuteltua naisen siirtämään rahansa suoraan rikollisten tilille. Nainen menetti yhteensä lähes 16 000 euroa. Naisen tilillä oli ollut nostoraja, joka esti tässä tapauksessa suuremmat tilisiirrot. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena.
Näitä vastaavia tapauksia on tullut kesäkuun aikana poliisin tietoon useita, joissa rahaa on menetetty rikollisille muutamasta satasesta useisiin tuhansiin euroihin.
Nettikauppahuijauksista esimerkkinä kaksi tapausta, joissa kaksi miestä olivat molemmat ostaneet nettikone.com -sivustolla myynnissä olleen saman kaivinkoneen 5 000 eurolla. Molemmat miehet, toinen Kontiolahdelta ja toinen Rovaniemeltä, olivat maksaneet kaivurin ennakkoon ja sopineet sen noutamisesta Tohmajärveltä. Kumpikaan miehistä ei saanut ostamaansa kaivuria, eikä huijariin enää saanut millään tavoin yhteyttä.
Tuoreimmassa tapauksessa 1.7. oli kuopiolainen 40-luvulla syntynyt mies saanut huijauspuhelun ja miehen tileiltä oli viety noin 50 000 euroa.
Näin voit parhaiten suojautua kalasteluhyökkäykseltä
- Älä käytä pankkitunnuksiasi tai korttitietojasi teksti- tai sähköpostiviestissä olevan linkin kautta. Lue tarkasti mitä olet varmistamassa pankkitunnuksillasi.
- Pankki, poliisi tai kukaan muukaan laillinen toimija ei soita ja pyydä pankkitunnuksiasi tai pyydä siirtämään varojasi turvatilille.
- Mobiilivarmennehuijauksissa varoitusmerkit ovat samat kuin muissa pankki- ja verkkohuijauksissa eli viestissä pyydetään toimimaan nopeasti ja klikkaamaan viestissä olevaa linkkiä tai linkkejä tai syöttämään PIN-koodi.
- Varoja siirtäessäsi – tee se ilman painostusta tai kiirettä. Ole erityisen varovainen, jos siirto liittyy kryptovaluuttaan tai henkilölle, jota et ole fyysisesti tavannut. Tilin alussa olevat FI kirjaimet tarkoittavat Suomen maatunnusta.
- Jos joudut petoksen uhriksi, ole heti yhteydessä omaan pankkiisi ja kerro tapahtuneesta. Tee tämän jälkeen mahdollisimman nopeasti tapahtuneesta rikosilmoitus poliisille. Mitä nopeammin pankki ja poliisi saavat tapauksesta tiedon, niin sitä parempi mahdollisuus on saada huijattuja rahoja takaisin.
Lisää tietoa petosrikoksista löytyy poliisin nettisivuilta
Hyvää ajankohtaista tietoa huijauksista saat seuraamalla Kyberturvallisuuskeskuksen nettisivuilla olevia uutisia ja tiedotteita
]]>